CharlieBrown Heittoja alkoholi- ja huumeaiheiselta kummulta

Kannabiksen vapauttaminen huumaa ihmismieliä

  • Kannabiksen vapauttaminen huumaa ihmismieliä

Kannabis on huumausaineena erityisen vaarallinen aine vielä kasvaville lapsille ja nuorille. Ongelmina ovat mm. aivovaikutukset, käytön tihentyminen vaikutusalttiissa iässä kannabista yleisesti käyttävässä seurassa, houkutukset siirtyä murrosiän psyko-sosiaalisissa ongelmissa johonkin toiseen huumausaineeseen tai pillereihin. Mitä vapaammin kannabista saadaan, sitä enemmän sitä joutuu myös alaikäisten käsiin (vrt. alkoholin varsin helppo saatavuus) Aikuistenkin joukosta löytyy ihmisiä, jotka ovat muita herkempiä saamaan kannabispsykoosin tai jäämään tähän toistaiseksi vielä laittomaan huumausaineeseen koukkuun.


Lievimmilläänkin säännöllinen kannabiksen käyttö passivoittaa, heikentää pääsääntöisesti koulutuksessa arvosanoja ja voi aiheuttaa vaikeita unihäiriöitä.


Poltetun kannabiksen savu on terveys- ja ympäristöhaitta tupakansavun rinnalla.

 

Ei ole lapsia, nuoria eikä edes aikuisia kohtaan oikein luoda markkinajärjestelmä, joka työntää markkinoille vahingollista ainetta ja harrastaa rahastamista ongelmia tuottavalla aineella.


Yksityisten henkilöiden ja yritysten liiketoiminnasta aiheutuu yhteiskunnalle erilaisia kustannushaittoja, koska yhteiskunnan tehtävänä on tarjota hoitoa, terapiaa ja sosiaalista kuntoutusta kannabiksen ja muiden huumausaineiden vammauttamille käyttäjille.


Kannabiksen ja muita huumeita käyttävien kohdalla on oltava rekisteri, joka huolehtii siitä, ettei huumeita käyttävä pääse sellaiseen asemaan ja tehtävään, jossa henkilön käyttämistä huumausaineista suoraan tai välillisesti johtuva virhearviointi tai passiivisuus voi vaarantaa yleistä turvallisuutta tai kasvatus- ja hoitoaloilla hoidettavien turvallisuutta. Rekisteriin jouduttuaan henkilön itsensä vastuulla olkoon osoittaa, ettei hän ole käyttänyt huumeita esim. viiteen vuoteen (toteennäyttämistapana säännölliset huumeseulonnat). Tämän jälkeen hänet voitaisiin harkinnan pohjalta ottaa määrättyyn, aikaisemmin estettyyn koulutukseen tai vastuulliseen työhön.


Huumepolitiikassa on siirryttävä yhteiskunnan ja hoitotahojen hoitovastuun korostamisesta huumeiden käyttäjän itsensä vastuun lisäämiseen sekä käytöstään ja siitä seuraavista ikävistä seurauksista (kuten koulutusongelmasta) että omasta hoidostaan. Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää aina tukea ja hoitaa käyttäjää uudestaan ja uudestaan, jos henkilö ei kanna itse vastuuta valinnoistaan eikä hoitomotivaationsa kehittämisestä. Meillä on myös paljon addikteja, jotka eivät halua muuttaa elämäntapaansa mutta toivovat yhteiskunnalta vain välillistä tukea oman addiktionsa pyörittämiseen ja elämäntavastaan välillisesti johtuviin lisämenoihin ja käytöstä aiheutuvien sairauksien hoitoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat